Search

Nämä maat ovat lapsiamme –Yhteistyötä Saamelaismuseo Siidan uuden näyttelyn sisällöntuottamisessa.


Kuva: Saamelaismuseo Siida ja Luontokeskus

Dialogia ja kohtaamisia arktisella -hankkeen eräs keskeinen tavoite on ollut lisätä kohtaamisia, yhteistyötä ja keskustelua yliopiston, perinteisten elinkeinojen sekä paikallisen elinkeinoelämän, instituutioiden ja yhteisöjen välillä ja näin osaltaan edesauttaa saamelaisalueen elinvoimaisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista. Heti projektin aluksi koronapandemia ja siitä seurannut yhteiskunnan sulkeminen vaikeuttivat tai käytännössä estivät monet suunnitellut kohtaamiset ja dialogit. Hanketiimi pyrki pandemian sallimissa rajoissa löytämään ja kehittämään toteuttamis- ja yhteistyömuotoja, jotka mahdollistaisivat paitsi dialogin jatkumisen pitkälle tulevaisuuteen, myös monenlaiset kohtaamiset, joissa hankkeen teema-alueet saamelainen ruokakulttuuri ja perinteiset taidot ja tieto ja niihin liittyviä ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys tulisivat esille parhaalla mahdollisella tavalla.


Hedelmälliseksi yhteistyöksi monien muiden hanketoimintojen lisäksi osoittautui näyttelysisältöjen tuottaminen Saamelaismuseo Siidan uuteen päänäyttelyyn Enâmeh láá mii párnááhNämä maat ovat lapsiamme, joka avautui yleisölle 1.6.2022 ja jonka on käsikirjoittanut saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. Dialogia ja kohtaamisia arktisella -hankkeen toimijoilla oli ennestään toimivat yhteistyösuhteet Saamelaismuseo Siidaan, esimerkiksi uuden päänäyttelyn käsikirjoitus on tehty Sanna Valkosen aiemmassa, Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä museo (2016-2018, päätös 305476). Pitkäjänteinen yhteistyö sai uusia muotoja konkreettisten näyttelysisältöjen tuottamisessa useiden eri hankkeiden puitteissa, joista Dialogia ja kohtaamisia arktisella oli yksi. Onnistunut näyttely-yhteistyö on osoitus tieteen, paikallisten elinkeinojen ja osaamisen sekä saamelaisten instituutioiden hedelmällisestä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja erittäin laajoja yleisöjä tavoittavasta vuoropuhelusta.


Dialogia ja kohtaamisia arktisella -hankkeessa toteutettiin Siidan uuteen päänäyttelyyn kolme teosta. Saamelaiseen kestävään ruokakulttuurin liittyen tuotettiin yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan kanssa videoitu museotallenne perinteisestä nylystä (tuottaja Saara Alakorva, kuvaus Kevin Francett), jossa poromies Iisko-Henrik Näkkäläjärvi nylkee ja raajoo poron perinteiseen tapaan samalla kertoen työvaiheista pohjoissaameksi. Tallenne kuvaa ainutlaatuisella tavalla saamelaisen elämäntavan ja ruokakulttuurin perimmäistä filosofiaa, jossa porosta on hyödynnetty kaikki mahdollinen. Tallenteesta tehty lyhyempi versio, jonka käsikirjoittamiseen on osallistunut Saara Alakorva ja Teemu Loikkanen, on osa Siidan uutta päänäyttelyä.


Toinen teos on Saamelaismuseo Siidan editoima video Arto Saijetsin ja Marina Falevitchin hankkeessa tuottamasta filmimateriaalista, jossa dokumentoidaan saamelaista perinteistä osaamista ja taitoa muun muassa liittyen ruokakulttuuriin ja asumiseen ja liikkumiseen. Museonäyttelyssä esillä olevassa videossa on otteita järvikalastuksesta ja pottukalan teosta, savulihan leikkauksesta, suolauksesta ja savustuksesta sekä kenkäheinien teosta.


Kuvassa Mikkâl Morottaja, Sanna Valkonen ja Ailu Valle. Kuvan on ottanut Áile Aikio.

Kolmentena teoksena, jonka tekemiseen Dialogia ja kohtaamisia arktisella -hanke osallistui, on kolmella Suomessa puhuttavalla saamenkielellä saamelaisen nykytarinankerronnan menetelmin toteutettu teos Steehlaž kååvas / Lássalávvu / Lasâláávu. Kyseessä on saamelaisten rap-artistien Ailu Vallen ja Amocin eli Mikkâl Morottajan yhdessä Hilda Länsmanin ja Heidi Gauriloffin kanssa toteuttama musiikkikappale ja -video (kappaleen on tuottanut Juan Muteniac ja videon Ville Fofonoff), joka on sijoitettu museossa vanhojen saamelaista elämää kuvaavien valokuvien yhteyteen johdantonäyttelyn saamelaisen tulisijan yhteydessä olevaan laavuun. Tässä rap-musiikkia sekä joikua ja leu’ddia yhdistävässä teoksessa tulee erittäin koskettavalla, sykähdyttävällä ja kauniilla tavalla näkyväksi, kuuluvaksi ja olevaksi saamenmaan ja pohjoisen elämäntavan perimmäinen dialogisuus, monikulttuurisuus ja monikielisyys.


Näyttelysisältöjen luomisessa syntyi hedelmällistä instituutioiden, paikallisten saamelaistoimijoiden, -asiantuntijoiden ja taitajien sekä eri hankkeiden välistä yhteistyötä sekä huomattavan arvokasta perinteisen tiedon ja taitojen ja saamelaisen elämän kauneuden tallentamista.


Kirjoittanut: Sanna Valkonen ja Saara Alakorva, Lapin yliopisto

23 views0 comments

Recent Posts

See All